Miksi en tule raskaaksi? Jos olet yrittänyt raskautta vuoden tai pidempään, olet todennäköisesti kuullut jo lukemattomia kertoja, että pitäisi ”vain rentoutua”. Tämä ei ole sellainen artikkeli. Tässä on se, mikä meitä oikeasti auttoi, kun ”anna aikaa” lakkasi olemasta hyödyllinen neuvo.
Miksi en tule raskaaksi? Kun ”rentoudu vain” ei enää auta
Kahdeksannen tai yhdeksännen kuukauden kohdalla ajattelin ihan tosissani, että meissä on jotain vialla, juuri meissä. Kaikilla muilla aikataulu tuntui toimivan. Meillä ei, eikä mitään selvää syytä ollut. Ystävät ilmoittivat raskauksista, jotka tuntuivat alkavan heti, kun he olivat päättäneet yrittää, ja me seurasimme edelleen kiertoa, ajoitimme kaiken huolellisesti ja odotimme.
Nyt ymmärrän, että vastauksen puuttuminen on omanlaistaan raskasta, kenties raskaampaa kuin diagnoosi, jonka kanssa voisi tehdä jotain. Merkittävä osa tapauksista jää selittämättömiksi, ja se on todellinen, yleinen lopputulos eikä merkki siitä, että teet jotain väärin. Mikään testi ei kerro, mitä pitäisi korjata. Yrität vain uudelleen kuukausi toisensa jälkeen ilman selvää syytä sille, miksi se ei vielä onnistu.
Et ole tässä yksin, eikä se ole pelkkä lohduttava fraasi: Suomen luvut kertovat samaa. Duodecimin Lääkärikirjan mukaan ”joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden”, ja useimmat heistä saavat myöhemmin lapsen, osa hoidon avulla. Ehkäisyn lopettamisen jälkeen raskaus alkaa 80 - 85 %:lla pareista vuoden kuluessa, jos nainen on alle 38-vuotias, ja puolet lopuista tulee raskaaksi ilman hoitoja seuraavan vuoden kuluessa. Vuonna 2023 Suomessa aloitettiin noin 14 500 hedelmöityshoitoa, joista 10 200 oli koeputkihedelmöityshoitoja (Duodecim, joka viittaa THL:n tilastoihin). Vuonna 2023 aloitetuista inseminaatiohoidoista synnytykseen eteni 11,1 %, alle 30-vuotiailla 13,0 % ja 40 vuotta täyttäneillä 3,7 %. Äidiksi tullaan nykyään keskimäärin yli 30-vuotiaana: vuonna 2025 äideiksi tulleiden keski-ikä oli 32,0 vuotta ja ensimmäistä kertaa äideiksi tulleiden 30,5 vuotta (Tilastokeskus). Se ei ole harvinaista. Siitä vain puhutaan harvoin avoimesti.
Mikä voi oikeasti olla syynä?
Ennen kuin meille tehtiin mitään tutkimuksia, ”selittämätön” tuntui olemattomalta vastaukselta. Auttoi, kun ymmärsi, mitä tutkimuksilla oikeastaan etsitään, jo ennen omia tuloksia. Duodecimin Lääkärikirjan mukaan naisen lapsettomuuden tavallisin syy on munarakkulan kypsymishäiriö eli ovulaatiohäiriö (30 - 40 %). Sen taustalla voi olla esimerkiksi munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), kilpirauhasen vajaatoiminta tai hyperprolaktinemia, ja harvinaisempi syy on munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen. Munanjohdinvauriot (10 - 20 %) ja endometrioosi (10 - 20 %) ovat seuraavaksi yleisimpiä. Myös isot kohdun myoomat, kohdun polyypit ja aiempien leikkausten jälkeen syntyneet kiinnikkeet voivat haitata raskauden alkamista, ja kun syyksi epäillään kohdunkaulan limasta johtuvia tekijöitä, inseminaatio on mahdollinen hoitokeino (Duodecim). Miehellä kyse on yleensä siemennesteen laadusta: siittiöiden määrästä, liikkuvuudesta tai muodosta. Duodecimin mukaan heikentynyt sperman laatu todetaan lapsettomuustutkimusten yhteydessä 30 - 50 %:lla pariskunnista.
Se on siis suunnilleen yhtä yleinen tekijä kuin naisen puolella, vaikka siitä puhutaan paljon vähemmän. Duodecim kirjoittaa: ”Merkittävä lapsettomuutta aiheuttava tekijä löytyy naisesta noin 25 %:ssa, miehestä noin 25 %:ssa ja molemmista noin 25 %:ssa tapauksista.”
Ja noin neljäsosalla pareista lapsettomuus jää selittämättömäksi, vaikka tutkimukset on tehty kokonaan. Duodecim kirjoittaa: ”Lapsettomuus jää selittämättömäksi noin 25 %:lla pareista.” Samalla sivulla toisaalla sanotaan, että tämä diagnoosi tehdään noin joka viidennelle pariskunnalle, joten luku on arvio. Selittämätön tarkoittaa, ettei syihin johtavia tekijöitä nykyisillä tutkimusmenetelmillä löydy. Se ei ole kiertoilmaus sille, että jotain olisi jäänyt huomaamatta. Brittiläinen NICE-ohje (NG257) suosittelee, että alle 42-vuotiaalle naiselle tarjotaan IVF-hoitoa, kun selittämätöntä lapsettomuutta on kestänyt 2 vuotta säännöllisistä suojaamattomista yhdynnöistä huolimatta, joskus vasta sen jälkeen, kun on kokeiltu enintään 4 inseminaatiokertaa munarakkulakypsytyksen kanssa (englanniksi, brittiläinen lähde). Suomalaisissa lähteissä vastaavaa kiinteää kahden vuoden rajaa ei mainita. Duodecimin mukaan selittämättömässä lapsettomuudessa inseminaatiohoitoon yhdistetään munarakkulakypsytyshoito, ja hoitoja voidaan toistaa 3 tai 4 kertaa. Meille oli hyödyllistä tietää, että tällainen seuraava askel on olemassa, jo ennen kuin tarvitsimme sitä.
Milloin pidempi yrittäminen tarkoittaa, että on aika käydä tutkimuksissa
Kun raskautta on yritetty vuoden ajan, kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan. Terveyskylä kirjoittaa: ”Jos sinulla on normaali kuukautiskierto ja säännöllisesti yhdyntöjä eikä raskaus ole silti vuoden kuluessa alkanut, voit hakeutua tutkimuksiin.” Duodecim toteaa: ”Lapsettomuustutkimukset voidaan käynnistää, jos lapsettomuus on kestänyt yli vuoden.” Alkututkimukset tehdään perusterveydenhuollossa, ja Duodecimin mukaan tutkimuksiin voi hakeutua myös gynekologille tai yksityiseen lapsettomuusklinikkaan.
Jos kuukautiskierrossa tai yhdynnöissä on ongelmia, jommallakummalla on raskauteen vaikuttava perussairaus tai lääkitys tai taustalla on aiempi diagnoosi, ei kannata odottaa vuoden täyttymistä. Terveyskylä: ”Mikäli kuukautiskierrossa tai yhdynnöissä on ongelmia, itsellä tai puolisolla on raskauteen vaikuttavia tekijöitä kuten perussairauksia tai lääkityksiä, on raskaustoiveesta hyvä keskustella oman lääkärin kanssa jo aikaisemmin.” Duodecim lisää: ”Tätä aiemmin selvittelyt voidaan aloittaa, jos esiintyy lisäksi gynekologisia ongelmia.”
Iästä suomalaiset kansalliset lähteet eivät anna vuotta aiempaa rajaa, mutta Duodecim kirjoittaa: ”Hedelmällisyys heikkenee naisen iän myötä, joten yli 38-vuotiaan ei kannata siirtää tutkimuksiin hakeutumista yli vuodella.” Yksi alueellinen potilasopas (Etelä-Pohjanmaan potilasopas, 2022) mainitsee, että hoitoon voi hakeutua vuoden jälkeen tai aiemmin, jos nainen on yli 35-vuotias. Brittiläinen NICE-ohje (NG257) suosittelee, että 36-vuotias tai sitä vanhempi puhuu erikoislääkärin kanssa heti eikä odota täyttä vuotta (englanniksi, brittiläinen lähde). Meidän neuvomme: jos olet 36-vuotias tai vanhempi, ota yhteyttä terveysasemaan heti. Se on meidän neuvomme eikä suomalainen sääntö.
Naispari ja itsellinen nainen voi Terveyskylän mukaan hakeutua alkututkimuksiin lääkärin vastaanotolle, kun raskaustoive on ajankohtainen. Jos yritätte koti-inseminaatiolla, suomalaiset lähteet eivät anna erillistä aikarajaa, joten sama vuoden raja koskee myös koti-inseminaatioyrityksiä. Sateenkaariperheet ry kirjoittaa julkisen puolen reitistä: ”Julkiselle lähete omalta terveysasemalta, opiskelija- tai työterveydestä, esim. kun takana vuosi tuloksetonta yrittämistä”. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan lähete, ja kriteerit vaihtelevat hyvinvointialueittain. Esimerkiksi Keski-Suomen potilasohjeessa lukee: ”Hoitoon voi hakeutua terveyskeskuslääkärin tai yksityisen lääkärin lähetteellä vuoden raskausyrityksen jälkeen.” (Sairaala Nova, Lapsettomuuden hoito).
Tämä ei ole lähtölaskenta, jota pitäisi pelätä, vaan kohta, jossa oikean tiedon hankkiminen alkaa olla järkevämpää kuin arvailun jatkaminen. Me lykkäsimme ensimmäistä keskustelua terveysasemalla pidempään kuin olisi tarvinnut, osittain epämääräisen tunteen takia, että meneminen tarkoittaisi myöntämistä, että jokin on pielessä. Ei se tarkoittanut. Se tarkoitti vain sitä, että joku katsoi vihdoin kanssamme todellista tilannetta.
👉 Tutkimuksiin meneminen ei tarkoita, että luovutte yrittämästä luonnollisesti. Se on oikean tiedon lisäämistä tilanteeseen, jossa sitä on ollut liian vähän.
Mitä tutkimuksissa oikeasti tehdään
Meillä tämä alkoi perustutkimuksilla eikä millään dramaattisella. Artikkeli Siemennesteanalyysi: mitä miehen hedelmällisyystestiltä voi odottaa kertoo rehellisesti miehen puolen ensimmäisestä tutkimuskierroksesta, myös siitä, miksi se kannattaa tehdä ajoissa eikä viimeisenä keinona.
Jos kyseessä on pariskunta, Duodecimin mukaan molempien tilannetta aletaan selvittää heti alusta, ja vastaanotolle kannattaa mennä yhdessä. Miehellä tutkimukset alkavat siemennesteanalyysistä: ”Miehen tutkimusten perusta on sperma-analyysi. Jos sen tulos on normaali, ei jatkoselvittelyihin yleensä ole aihetta.” Poikkeava tulos tarkistetaan 1 - 2 kuukauden kuluttua, ja hormonitutkimukset tulevat kyseeseen, jos siittiöitä on siemennesteessä hyvin vähän tai ei lainkaan. Naisella tutkimuksiin kuuluu lääkärin tekemä gynekologinen tutkimus sekä verenkuva ja TSH. Jos kuukautiskierto on epäsäännöllinen, tarvitaan laajempia hormonitutkimuksia, esimerkiksi prolaktiinin ja aivolisäkehormonien (LH ja FSH) mittaus kierron alussa. Lisäksi tehdään emättimen kautta ultraäänitutkimus, ja munanjohtimien aukiolo voidaan selvittää ultraäänellä (HSSG), jolloin kohtuun ruiskutetaan ilma-vesiseosta. Vatsaontelon tähystys tehdään vain, jos epäillään endometrioosia tai tulehduksen jälkitilaa. Ensimmäinen kierros on siis enimmäkseen keskustelua, verikokeita, ultraääntä ja siemennäyte, eikä se ole niin kajoava kuin moni kuvittelee. Jos lyhenteitä alkaa kertyä, Mitä tarkoittaa DPO? Raskauden yrittäjän sanasto ja lyhenteet on oikea sanasto, jonka kannattaa tallentaa ennen ensimmäistä vastaanottoa.
Jos yksityiset reitit tulevat puheeksi, kannattaa tietää todelliset hinnat ennen kuin istut klinikan odotushuoneessa. Artikkeli Keinohedelmöitys hinta: inseminaatio, IUI ja IVF Suomessa käy läpi, mitä asiat oikeasti maksavat, ei sitä epämääräistä lukua, jolla klinikka aloittaa. Julkisella puolella tutkimuksia ja hoitoja tarjotaan Duodecimin mukaan pääsääntöisesti alle 40-vuotiaille naisille ja alle 60-vuotiaille miehille. Terveyskylän mukaan julkisella puolella lapsimäärän suhteen on rajoituksia, yksityisillä klinikoilla niitä ei yleensä ole. Kela kirjoittaa: ”Kela korvaa osan yksityisessä terveydenhuollossa tehdyistä hedelmöityshoidoista, jos lapsettomuus johtuu sairaudesta.” Suorakorvaus edellyttää muun muassa, että hoidettava on alle 43-vuotias ja lapsettomuuden on todettu johtuvan sairaudesta.
Jos tutkimukset johtavat hoitoon
Monille tutkimuksissa ei löydy mitään dramaattista, ja raskaus alkaa omia aikojaan pian sen jälkeen. Joillekin ne johtavat muualle. Emme olleet oikeastaan ajatelleet, miltä se näyttää, ennen kuin jouduimme.
Hoito ei tarkoita automaattisesti IVF:ää. Löydösten mukaan se voi alkaa elintapamuutoksista (Duodecim mainitsee esimerkiksi painonhallinnan, tupakoinnin lopettamisen ja alkoholin vähentämisen), ovulaatiota tukevasta lääkityksestä eli munarakkulakypsytyshoidosta tai inseminaatiosta (IUI eli kohdunsisäinen keinohedelmöitys), jossa pestyt siittiöt ruiskutetaan kohtuonteloon ohuella katetrilla. Se on IVF:ää kevyempi hoito, jota Duodecimin mukaan käytetään usein ensin lievissä spermavioissa ja selittämättömässä lapsettomuudessa: ”Inseminaatiohoitojen tulokset ovat koeputkihedelmöityshoitoja heikompia, mutta ne ovat potilaalle helpompia ja halvempia hoitoja.” Koeputkihedelmöitys (IVF), ICSI:n kanssa tai ilman, tulee tavallisesti myöhemmin, tai aiemmin, jos syyn vuoksi kevyemmät hoidot tuskin auttaisivat. Nämä eivät ole tikkaat, joita kaikki kiipeävät samassa järjestyksessä. Terveyskylä: ”Hoitomuodon valinta riippuu paitsi lapsettomuuden syistä, myös hoidossa olevan parin omasta tilanteesta ja ajatuksista.”
IVF etenee pääpiirteissään samalla tavalla, kuten Duodecim ja Terveyskylä sen kuvaavat: ensin vastaanotto ja selvitys, sitten hormonihoito ja seuranta, jossa munasarjat saadaan tuottamaan useita munasoluja kerrallaan. Duodecimin mukaan gonadotropiinilääkitys jatkuu yleensä noin 9 - 12 päivää, ja vastetta seurataan ultraäänellä. Sen jälkeen munasolut kerätään noin 36 tuntia irrotuspiikistä, ne hedelmöitetään laboratoriossa, ja Terveyskylän mukaan tuore alkio siirretään kohtuun 2 - 5 päivän kuluttua munasolujen keräyksestä. Sitten alkaa todella vaikea odotus. Terveyskylä kirjoittaa: ”Raskaustesti tehdään noin kahden viikon kuluttua tuorealkion siirrosta.” Klinikoiden käytännöt eroavat yksityiskohdissa, joten oma klinikkasi kertoo, mikä testi tehdään ja milloin. Duodecim ja Terveyskylä käyvät jokaisen vaiheen kliinisen puolen läpi tarkemmin kuin me tässä.
👉 Kannattaa tietää, miltä tämä oikeasti näyttää, ennen kuin olet siinä, ei vasta kesken kaiken. Jos on kyse klinikan valinnasta, kannattaa pyytää klinikan omat tulokset eikä tyytyä markkinointisivuun. Duodecimin mukaan THL ylläpitää valtakunnallisia tilastoja Suomessa toteutettavista hoidoista ja niiden tuloksista.
Tunnetaakka, johon kukaan ei valmista
Tätä osaa on vaikea kirjoittaa kuulostamatta esitteeltä, joten sanon sen suoraan: vuosien yrittäminen kuluttaa tavoilla, joita on todella vaikea selittää jollekulle, joka ei ole kokenut sitä. Artikkeli Stressi ja raskaus: estääkö stressi raskaaksi tulemisen? kertoo, miten stressi voi vaikuttaa jopa itse kiertoon, ei vain siihen, miltä se tuntuu.
Joinakin kuukausina se oli syyllisyyttä, ja mietin, oliko jokin, mitä olimme tehneet vuosia sitten, syynä. Toisina kuukausina se oli hiljaista katkeruutta, kun raskausilmoitukset kasautuivat sosiaaliseen mediaan ja me emme sanoneet omasta tilanteestamme mitään. Molemmat ovat todellisia, tavallisia reaktioita, eivät luonteenvika, eikä kumpikaan tarkoittanut, että olisimme pärjänneet huonosti. Duodecim kirjoittaa: ”Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. Se herättää väistämättä monenlaisia tunteita: häpeää, surua ja arvottomuuden ja nöyryytyksen tunteita.”
Tukea kannattaa hakea myös muualta kuin tästä artikkelista. Duodecim kirjoittaa: ”Psyykkistä tukea tarvitaan sekä tutkimusten että hoitojen aikana.” Lapsettomien yhdistys Simpukka ry tarjoaa vertaistukea, ja sen tilaisuudet, vertaistapaamiset ja vertaistukitoiminta ovat avoimia ja maksuttomia kaikille. Vertaistuki ei korvaa ammattiapua. Mielenterveystalo neuvoo, että jos kuormitus tuntuu niin voimakkaalta, etteivät voimavarat riitä sen käsittelemiseen, älä epäröi hakea apua, esimerkiksi terveysasemalta.
Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä odota ajanvarausta. Jos olet juuri yrittänyt itsemurhaa tai olet vaarassa yrittää itsemurhaa, älä viivytä avun hakemista: ole heti yhteydessä lähimpään päivystykseen tai soita hätänumeroon 112 (Mielenterveystalo: Mistä apua itsetuhoisuuteen?). Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia mutta et ole välittömässä vaarassa, ota heti yhteyttä oman terveysasemasi kiirevastaanotolle tai mielenterveystoimistoon, ja jos ne ovat kiinni, Päivystysapuun 116117 (ei Ahvenanmaalla; Päivystyshelppi: itsetuhoiset ajatukset ja käytös; Mielenterveystalo: SOS, mistä apua heti?). MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111 antaa keskusteluapua joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa, myös nimettömästi (MIELI Kriisipuhelin).
Jos haluat mieluummin katsoa kuin lukea, Väestöliiton psykologi Kaisa Holmström puhuu parin minuutin videolla siitä, miten lapsettomuuskriisiä voi helpottaa. Video on vuodelta 2014 ja käsittelee lapsettomuuden tunnepuolta, ei tutkimuksia tai hoitoja. Videon kuvauksen mukaan kumppanit käsittelevät lapsettomuutta usein eri tavalla tai eri aikaan, ja apua voi hakea vertaisryhmistä, ystävistä ja tarvittaessa ammattilaiselta. Videossa ei ole tekstitystä.
Katso YouTubessa: Kuinka lapsettomuuskriisiä voi helpottaa? | Väestöliitto
Se on tunteita herättävää. Se on joinakin kuukausina uuvuttavaa. Ja sitä kannatte yhdessä, silloinkin kun siltä ei tunnu.
Mikä auttoi meitä jaksamaan
Muutama rehellinen asia, ei siisti lista niksejä:
- Aidon tarinan lukeminen ihmiseltä, joka oli kulkenut samankaltaista tietä pidemmälle, auttoi enemmän kuin mikään tilasto. After Six Years of Trying (tarina on englanniksi ja jätetty kääntämättä, jotta se pysyy aitona) on yksi, jonka pariin palasimme useammin kuin kerran.
- Siitä puhuminen keskenämme, ei vain logistiikasta (ajanvarauksista, päivämääristä) vaan siitä, miten kumpikin oikeasti voi.
- Luvan antaminen itsellemme pitää kuukauden tauko kierron seurannasta, kun kaikki alkoi tuntua toiselta työltä.
- Ennalta sopiminen, kuinka paljon kerromme muille, ettei sitä tarvinnut käydä uudelleen läpi joka kerta, kun joku hyvää tarkoittaen kysyi, milloin me ”vihdoin” hankimme lapsia.
- Yhden ihmisen löytäminen parisuhteen ulkopuolelta, jolle voi olla rehellinen, sen sijaan että kaikki paino laitetaan joka kerta toisen harteille.
Usein kysyttyä
Onko normaalia, etten ole vieläkään raskaana vuoden yrittämisen jälkeen?
Kyllä, oikeasti. Useimmat tulevat raskaaksi vuoden kuluessa, mutta todellinen vähemmistö tarvitsee kauemmin syistä, joita ei usein selvitetä kokonaan. Duodecim kirjoittaa, että ehkäisyn lopettamisen jälkeen raskaus alkaa 80 - 85 %:lla pareista vuoden kuluessa, jos nainen on alle 38-vuotias, ja että puolet lopuista tulee raskaaksi ilman hoitoja seuraavan vuoden kuluessa. Vuosi on kuitenkin se kohta, jossa Terveyskylä ja Duodecim sanovat, että voit hakeutua tutkimuksiin. Se ei ole merkki siitä, että jokin on varmasti pielessä.
Milloin meidän kannattaa mennä lääkäriin?
Kun raskautta on yritetty vuoden ajan, kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan (Terveyskylä, Duodecim). Aiemmin kannattaa mennä, jos kuukautiskierrossa tai yhdynnöissä on ongelmia tai jos jommallakummalla on raskauteen vaikuttava perussairaus tai lääkitys (Terveyskylä), tai jos on gynekologisia ongelmia (Duodecim). Jos olet yli 38-vuotias, tutkimuksia ei kannata siirtää yli vuodella (Duodecim). Brittiläinen NICE-ohje (NG257) suosittelee 36-vuotiaille ja sitä vanhemmille erikoislääkärin arviota heti eikä vasta vuoden jälkeen (englanniksi, brittiläinen lähde), ja meidän neuvomme on, että 36-vuotiaana tai vanhempana otat yhteyttä terveysasemaan heti. Se on meidän neuvomme eikä suomalainen sääntö. Naispari tai itsellinen nainen voi hakeutua alkututkimuksiin, kun raskaustoive on ajankohtainen (Terveyskylä). Koti-inseminaatioyritykset lasketaan mukaan samaan vuoteen.
Vaikuttaako stressi hedelmällisyyteen?
Duodecim kirjoittaa, että munarakkulakehityksen häiriö johtuu usein niin sanotuista toiminnallisista syistä, esimerkiksi liiallisesta liikunnasta, muusta fyysisestä tai psyykkisestä stressistä, syömishäiriöstä tai ali- tai ylipainosta. Stressi voi siis olla yksi tekijä joillakin ihmisillä, mutta se on harvoin koko selitys. Selvempää on, että stressi ansaitsee oikeaa tukea siitä riippumatta, vaikuttaako se kiertoosi, koska Terveyskylä muistuttaa, että raskauden yrittäminen voi itsessään jo olla stressaava asia. Pitkään yrittäminen on rankkaa jo sellaisenaan.
Johtavatko tutkimukset aina IVF-hoitoon?
Ei. Se, mitä tarjotaan, riippuu siitä, mitä tutkimuksissa löytyy. Terveyskylä kirjoittaa: ”Hoitomuodon valinta riippuu paitsi lapsettomuuden syistä, myös hoidossa olevan parin omasta tilanteesta ja ajatuksista.” Joillekin tarjotaan ensin elintapamuutoksia, munarakkulakypsytyshoitoa tai inseminaatiota (IUI), ja koeputkihedelmöitys tulee myöhemmin tai ei lainkaan. Kaikille ei ole yhtä kiinteää reittiä, jota kuljetaan samassa järjestyksessä.
Onko normaalia, että toinen haluaa lopettaa ja toinen jatkaa?
Kyllä, ja se on yksi vaikeimmista asioista puhua rehellisesti. Se ei tarkoita, että kumpikaan teistä olisi väärässä. Yleensä kannatte sitä vain eri tavoin, ja se ansaitsee oikean keskustelun eikä päätöstä, jonka toinen tekee hiljaa yksin.
Lopuksi
Mikään tästä ei ole lupaus siitä, että asiat ratkeavat jossain tietyssä aikataulussa. Jos mietit edelleen, miksi et tule raskaaksi, voimme sanoa ainakin sen, että oikea tieto ja se, ettemme kantaneet kaikkea yksin, vaikuttivat todella siihen, miten selvisimme raskaimmista kuukausista.
Jos olet vielä keskellä sitä, et tee mitään väärin. Olet vain pidemmällä matkalla, vaiheessa, josta puhutaan paljon vähemmän kuin alusta.
Lue lisää: hyödyllisiä oppaita raskauden yrittämiseen
Lisää niistä raskauden yrittämisen osista, jotka kestävät odotettua pidempään:
- Siemennesteanalyysi: mitä miehen hedelmällisyystestiltä voi odottaa
- Keinohedelmöitys hinta: inseminaatio, IUI ja IVF Suomessa
- Stressi ja raskaus: estääkö stressi raskaaksi tulemisen?
- Kuukautiskivut: milloin kyse on muusta kuin tavallisista kramppeista?
- Mitä tarkoittaa DPO? Raskauden yrittäjän sanasto ja lyhenteet
- Aito tarina: After Six Years of Trying (englanniksi, kääntämättä, jotta se pysyy aitona)
📌 Tämä artikkeli perustuu omaan kokemukseemme ja tutkimukseemme. Keskustele aina lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen hoidon aloittamista.
